Chia sẻ:

Phóng viên của đài Yleisradio Phần Lan đã có cuộc gặp gỡ với những người chủ công ty người Trung Quốc tại lục địa châu Phi. Theo họ, nước Etiopia có khả năng sẽ trở thành những hãng/xưởng của thế giới.

 

Ở đó, họ sản xuất những đôi giầy làm bằng da với công suất máy móc cao, lắp ráp giầy từ dây chuyền này qua dây chuyền khác. Những đôi giầy được xuất khẩu vào Mỹ với trị giá 17 usd. Họ vẫn có lời, mặc dù giá giầy rẻ, vì họ thuê lao động rẻ trong việc lắp ráp. Đó là lý do vì sao, những nhà máy giầy được thành lập ở châu Phi. Vì vậy mà các công ty quần áo, dược phẩm và các hãng sản xuất xe hơi của Trung Quốc đã nắm bắt được cơ hội này.

Nước Etiopia có rất nhiều nguyên liệu như da bò và cừu. Lao động cũng rất rẻ và chúng tôi cũng có thể xuất khẩu các sản phẩm của chúng tôi từ Etiopia sang Hoa Kỳ và châu Âu với quy định miễn thuế và thuế hải quan trên thị trường thế giới.

Theo người chủ của công ty, ở miền nam Trung Quốc, lương của công nhân nhà máy ít nhất là 600 euro một tháng, nhưng tại nhà máy ở Etiopia mức lương trung bình chỉ là 80 euro. Sự chênh lệch rất rõ, gấp 7,5 lần.

Tăng trưởng dân số ở Etiopia thật đáng kinh ngạc: tỷ lệ 2,5% một năm, nghĩa là một năm có thêm hơn 2,5 triệu người. Dân số hiện giờ hơn 100 triệu người.

Nếu tệ hơn một chút thì ở lục địa châu Âu xem hình ảnh của đất nước Etiopia như là một nhóm trẻ em đói nghèo, nhưng Trung Quốc lại thấy Etiopia có tầng lớp giới trẻ khá đông, lẫn lao động rẻ và có năng suất tiêu dùng cao trong tương lai – đây là sự nhìn nhận khác biệt giữa châu Âu và Trung Quốc.

Tuyến đường sắt dài 750 cây số, có chi phí ít nhất 3 tỷ euro, được xây dựng phần lớn là vay nợ từ Trung Quốc.

“TRUNG QUỐC KHÔNG DÒM NGÓ TỚI DÂN CHỦ”

Chính trị ở Etiopia hiện đang trong tình trạng khẩn cấp, và chính phủ độc tài đã cấm các cuộc biểu tình. Các cuộc biểu tình bất hợp pháp đã bị đàn áp một cách bạo lực. Phe đối lập không có chỗ hoạt động trong Nghị viện. Đại diện nhà máy của Trung Quốc không muốn bình luận về tình hình chính trị của đất nước Etiopia.

– Điều quan trọng nhất đối với chúng tôi là sự ổn định, chủ hãng người Trung Quốc nói.

Đầu tư của Trung Quốc khác với các công ty của châu Âu. Các công ty châu Âu đặt ra nhiều điều kiện, nhưng người Trung Quốc không đòi hỏi dân chủ hoặc nhân quyền, người Trung Quốc chỉ muốn có lợi nhuận, và làm sao cho cả hai bên đều có lợi. Người bán hàng rong tên là Gabrkrstos cho biết.

CÁC ĐẦU TƯ CẢM THẤY ETIOPIA ĐANG CHƠI VÁN CỜ RẤT CHU ĐÁO.

Zemedeneh Negatu, người đứng đầu của quỹ đầu tư American Fairfax Africa Fund, nói với Yle trong một cuộc phỏng vấn rằng Etiopia đã đầu tư vào những dự án đúng đắn để cải thiện cơ sở hạ tầng và trong việc cung cấp năng lượng.

Với các dự án đập thuỷ điện, Etiopia đã nén giá điện xuống khoảng 4 cent / kWh, gần như rẻ nhất thế giới. Nó thu hút các nhà đầu tư, bởi vì ở những nơi khác ở Châu Phi giá điện rất mắt và điện tiêu thụ không đáng tin cậy.

Nền kinh tế Etiopia hiện đang tăng trưởng trong 10 năm nay với tỷ lệ trung bình hàng năm trên 10%. Trong những năm 2000, nghèo đói đã giảm hơn một phần ba, đã được viện trợ từ các nước Tây phương.

TRUNG QUỐC SẼ LÀ CHỦ NGHĨA THỰC DÂN MỚI?

Trung Quốc đã mở căn cứ quân sự nước ngoài đầu tiên ở Djibouti vào năm ngoái. Ở thủ đô Addis Abeba Trung Quốc đã xây dựng một trụ sở mới cho Liên minh châu Phi như là một món quà.

Sự ảnh hưởng của Trung Quốc càng ngày càng mạnh và hiện rõ. Đại diện của nhà máy Huajian ước tính rằng hiện có 50.000 người Trung Quốc đang sinh sống ở Etiopia.

Các nước Tây phương coi sự ảnh hưởng của Trung Quốc ở Châu Phi như là một chủ nghĩa thực dân mới. Quan điểm của ông Negatu như là sự ghen tị.

– Chúng tôi không thể phủ nhận người Trung Quốc. Họ xây dựng những con đường tốt, đường sắt tốt, sân bay tốt. Nếu chúng ta có được như vậy thì lý do nào chúng tôi phải phàn nàn họ, ông Negatu hỏi.

ĐẦU TƯ CỦA PHẦN LAN Ở CHÂU PHI BỊ VẤP NGÃ TRONG KINH PHÍ.

Trường hợp Trung Quốc đầu tư hàng tỉ đô la ở Etiopia, Phần Lan chỉ có thể đầu tư hàng triệu đô la.

Bộ trưởng Thương mại và Phát triển Ngoại thương, bà Anne-Mari Virolainen, người đã làm quen với phái đoàn kinh doanh của Etiopia vào giữa tháng 3 năm 2018, tin rằng kinh phí sẽ mang lại lợi ích cho Trung Quốc.

– Chúng ta không có cách tiếp cận nào, để tìm các nguồn tài trợ cho các dự án của mình, với lại các dự án cũng có khả năng rủi ro cao. Vì vậy, chúng tôi đã có cuộc gặp gở và thương thảo với các viện phát triển tài chính với người nước ngoài, bà Virolainen cho biết trong chuyến thăm Addis Ababa.

Bà Virolainen không coi các khoản đầu tư của Trung Quốc như là một chủ nghĩa thực dân mới, như các nước phương Tây đang chỉ trích Trung Quốc.

– Tôi không nghĩ như vậy, vì họ là những người kinh doanh trong một thị trường mà họ thấy rằng họ có tiềm năng kinh doanh, bà Virolainen nghĩ như vậy.

Virolainen cũng tin rằng việc đầu tư của Trung Quốc cũng có thể có các mục tiêu chính trị, nhưng trên tất cả, đó là một nền kinh tế thị trường toàn cầu và trong đó Trung Quốc biết cách khai thác tiềm năng của họ.

Trong những năm tới đây các bạn cũng nên xem các đáy giày ở các tiệm bán giày ở Phần Lan có đóng mọc “Made in Ethiopia” , cũng nhờ đầu tư của Trung Quốc.

Yle – 2.4.2018: https://yle.fi/uutiset/3-10139395


Yle tapasi Afrikan uudet kiinalaiset omistajat – “Etiopiasta voi tulla maailman tehdas”

Kiinalaiset eivät kysele demokratiasta tai vapaudesta. Ne haluavat vain tehdä voittoa, sanoo kadunmies Addis Abebassa.

Huajianin kenkätehtaalla valmistuu vientiin 8000 kenkäparia päivässä.
Huajianin kenkätehtaalla valmistuu vientiin 8000 kenkäparia päivässä.Mika Mäkeläinen / Yle

Nahka leikataan kengän muotoon järeällä työkoneella. Liukuhihnalla läpyskä kulkee työpisteeltä toiselle.

Valoisassa teollisuushallissa jyskytys, sihahdukset ja ompelukoneiden surina sekoittuvat tauottomaksi meluksi.

Tällainen on rikastumisen ääniraita. Kakofonia kertoo maailman nopeimmasta talouskasvusta yhdessä maailman köyhimmistä maista.

Liukuhihnan päässä kesän muotikenkiin liimataan amerikkalaiskaupan hintalappu, 17 dollaria. Kenkäpari menee halvalla, koska se on myös koottu halvalla – ja silti hyvällä voitolla.

Juuri siksi kenkätehdas on perustettu Afrikkaan.

– Etiopiasta voi tulla maailman tehdas, sanoo Ylen haastattelema kiinalainen kenkätehtailija Zhang Ying.

Myös kiinalaiset vaate-, lääke- ja autotehtaat ovat jo tarttuneet tilaisuuteen.

Huajian-yhtiön kenkätehdas Etiopian pääkaupungin Addis Abeban lounaiskulmassa on nyt Afrikkaa mullistavan muutoksen ytimessä. Tänne rakennetaan uutta teollisuusihmettä Kiinan mallin mukaan.

Huajian-kenkätehtaan Zhang Ying uskoo, että Etiopiasta voi tulla maailman tehdas.
Huajian-kenkätehtaan Zhang Ying uskoo, että Etiopiasta voi tulla maailman tehdas.Mika Mäkeläinen / Yle

Salaisuutena halvat palkat ja tullivapaus

Huajian-yhtiö valmistaa tehtaassaan 8 000 kenkäparia päivässä, lähinnä Yhdysvaltain markkinoille, tulevaisuudessa myös Eurooppaan.

Operaatiota johtaa kenkätehtaan omistajan tytär Zhang Ying. Zhang ojentaa kiinalaiseen tapaan kaksin käsin käyntikorttinsa, jossa lukee tuttavallisesti vain Sherry, hänen kansainvälinen lempinimensä.

Zhang näprää kiivaasti kännykkäänsä ja papereitaan ja valmistautuu pian lentämään kotikonnuille Dongguaniin Kiinan eteläiseen Guangdongin maakuntaan, jossa yrityksen päämaja ja suurin kenkätehdas sijaitsevat. Lähtöä odotellessa hän ehtii vielä ottaa vastaan Ylen toimittajan.

Etiopia on Kiinassakin sen verran uteliaisuutta herättävä aluevaltaus, että Zhang on tottunut vastaamaan miksi-kysymyksiin ytimekkäästi kolmella ratkaisevalla kohdalla.

– Etiopiasta saa paljon raaka-ainetta, kuten lehmän ja lampaan nahkaa. Myös työvoima on erittäin halpaa, ja lisäksi voimme viedä tuotteemme Etiopiasta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan täysin vero- ja tullivapaasti, Zhang luettelee.

Nämä kesäkengät ovat hintalappua myöten valmiita Yhdysvaltain markkinoille.
Nämä kesäkengät ovat hintalappua myöten valmiita Yhdysvaltain markkinoille.Mika Mäkeläinen / Yle

Tärkeintä on voitto, mutta samalla kohenee etiopialaisten elintaso

Tärkein syy tuotannon aloittamiseen Etiopiassa on juuri halpa työvoima.

Zhangin mukaan Etelä-Kiinassa tehdastyöntekijöiden palkka on vähintään 600 euroa kuukaudessa, mutta Etiopian tehtaalla keskipalkka on vain 80 euroa. Ero on huima, 7,5-kertainen.

– Tosin Etiopiassa jotkut kustannukset ovat korkeampia kuin Kiinassa, kuten logistiikka, eikä täällä olla yhtä tehokkaita kuin Kiinassa, Zhang sanoo naureskellen avoimesti.

Zhang luottaa siihen, että työvoimakustannukset myös pysyvät matalina, koska tarjontaa riittää. Kenkätehtaan vieressä Hope eli Toivo-niminen ammattikorkeakoulu syytää joka vuosi työmarkkinoille työnnälkäisiä etiopialaisia.

Etiopian väestönkasvu on huimaava: 2,5 prosenttia vuodessa, mikä yli sadan miljoonan asukkaan väestöllä tarkoittaa yli 2,5 miljoonaa ihmistä lisää, joka vuosi.

Etiopian väestö kasvaa yli 2,5 miljoonalla joka vuosi.
Etiopian väestö kasvaa yli 2,5 miljoonalla joka vuosi.Mika Mäkeläinen / Yle

Tähän asti valtaosa etiopialaisista on saanut leipänsä maataloudesta. Se ei kaipaa lisää työvoimaa vaan tehostamista. Väki pakkautuu kaupunkeihin, ja jostain aikuistuville nuorille pitäisi löytää työtä.

Apuun tulevat kiinalaiset tehtaat.

Jos hiukan kärjistää, Euroopassa Etiopia on nähty kasvavana joukkona nälkäisiä lapsia, mutta Kiina näkee Etiopian nuoressa väestössä sekä halpatyövoimaa että tulevia kuluttajia – strategisen kumppanin siis.

Sijoitukset eivät ole hyväntekeväisyyttä. Kysyn Zhangilta suoraan, paljonko tehdas tekee voittoa.

– 10–12 prosenttia liikevaihdosta, Zhang vastaa. Zhang haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kyse ole vain rahantekoautomaatista, vaan Huajian haluaa tarjota etiopialaisille parempaa elämää.

– Tulimme tänne myös muusta syystä kuin tekemään voittoa. Yritämme siirtää teknologista osaamista sekä johtamiskulttuuria ja koulutamme paikallisia työntekijöitä, Zhang sanoo.

Johtamiskulttuuri on kuitenkin vaikea vientituote.

“Yhtiö kestää vain jos rakastat sitä”

Kiinalainen työkuri kiinnittää huomiota heti tehtaan portilla. Kiinasta tutut punakeltaiset propagandajulisteet mainostavat yhtiön iskulauseita, joiden pitäisi iskostua työntekijöiden asenteiksi.

Suurimmat tekstit ovat kiinaksi. Täällä sitä osaavat harvat, vaikka etiopialaisille työnjohtajille on opetettu myös kiinaa. Englanninkieliset käännökset ovat kömpelöitä.

Vapaasti suomennettuina ohjeiden ydin on tämä: maa menestyy vain jos rakastat sitä, ja yhtiö kestää vain jos rakastat sitä.

Propagandajulisteilla juuritaan myös kulttuurieroja, jotka kismittävät kiinalaista tehtaanjohtoa: Jos tulet liian aikaisin, se on tuhlausta. Jos tulet liian myöhään, se on tuhlausta.

– Heille aika on kultaa. Meillä Etiopiassa aikakäsitys on ihan erilainen. Jos minulla on tapaaminen kahdeksalta, saatan saapua yhdeksältä, tunnustaa etiopialainen työnjohtaja, 27-vuotias Demis Degef.

Degef saapui tehtaaseen suoraan koulun penkiltä, ja kehuu työnantajaansa vuolaasti. Tehtaan PR-edustaja on valinnut hänet haastateltavaksi, mutta ei valvo haastattelua.

– Kun kiinalaiset työskentelevät, he haluavat paiskia töitä 24 tuntia, mutta me haluamme tehdä töitä vain kahdeksan tuntia, Degef sanoo.

Joskus kulttuurierot käyvät liian suuriksi. Kenkätehtaalta on annettu myös kenkää, mutta Degefin mielestä syy on ollut nimenomaan työntekijöissä, jotka eivät ole noudattaneet ohjeita.

Etiopian kilpailuvaltti on matala palkkataso. Tehdastyöntekijöiden kuukausiansio on keskimäärin 80 euroa.
Etiopian kilpailuvaltti on matala palkkataso. Tehdastyöntekijöiden kuukausiansio on keskimäärin 80 euroa.Mika Mäkeläinen / Yle

Patruuna järjestää koko elämän

Liukuhihna pyörii yhdessä vuorossa ja työpäivä päättyy kiinalaiseen marssilauluun.

Ruokaa tarjoillaan ennen työpäivää, puolentoista tunnin lounastauolla ja vielä töitten päälle. Vaihtoehtoina ovat etiopialainen ja kiinalainen ruoka.

Silmäys lounasruokalaan kertoo, että kaikki 200 kiinalaista työntekijää syövät kiinalaista ja kaikki 4200 etiopialaista työntekijää puolestaan perinteisiä injera-lettuja.

Ja työntekijät kävelevät oman tehtaan kengissä.

– On vaikeaa löytää toista tehdasta, joka huolehtisi työntekijöistään yhtä hyvin, vakuuttaa Zhang.

Huajian tuo kieltämättä mieleen vanhan ajan tehdaspatruunat, jotka pyörittivät työläisten elämää kehdosta hautaan. Askeettiset asuntolaparakit, joissa jokaisella on tilaa punkan verran, järjestyvät osalle työntekijöistä. Muut haetaan työpaikalle tehtaan tilausbusseilla.

Huajian on nimennyt tehdasalueensa kenkäkaupungiksi, koska sillä on kunnianhimoisia laajennussuunnitelmia.

Kiinan muurin taakse nousee kenkäkaupunki

Tuotannon kasvu on kovaa.

Viime vuonna Huajian vei kenkiä ulkomaille 27 miljoonan euron arvosta, tänä vuonna arviolta kolmanneksen enemmän. Tehtaaseen on tähän mennessä investoitu reilut 50 miljoonaa euroa, mutta lähivuosina kiinalaissijoitusten määrän alueella pitäisi Huajianin ennusteen mukaan nousta 1,6 miljardiin euroon.

Parin vuoden kuluttua pienteollisuusalueella pitäisi olla ainakin 50 000 työntekijää. Tehdas aikoo rakentaa alueelle kaikki palvelut sairaalasta jätevedenpuhdistamoon. Koko komeus ympäröidään Kiinan muurin jäljitelmällä.

Usko Etiopian talouskasvun jatkumiseen on vahva. Monet pilvenpiirtäjät Addis Abebassa nousevat kiinalaisella lainarahalla.
Usko Etiopian talouskasvun jatkumiseen on vahva. Monet pilvenpiirtäjät Addis Abebassa nousevat kiinalaisella lainarahalla.Mika Mäkeläinen / Yle

Muualle Etiopiaan on tarkoitus rakentaa pian kaikkiaan 20 vastaavaa teollisuusaluetta. Liikkeelle lähdetään pohjalta, sillä vaatteet ja kengät ovat alle prosentin Etiopian koko viennistä.

Vielä toistaiseksi kenkätehtaan vieressä aasit tonkivat roskakasoista syötävää ja köyhät ihmiset kierrätettävää. Aaltopeltiset kojut tekevät kuitenkin vähitellen tilaa korkeille asuinkerrostaloille, jotka voisivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Myös rakennusteollisuus elää kiinalaisen rahoituksen ansiosta voimakasta nousukautta.

Kehityksen kirittäjänä on uusi rautatie. Myös radasta etiopialaiset saavat kiittää Kiinaa.

Etiopian kartta
Etiopian viennille elintärkeä rautatie Addis Abebasta Djiboutiin avattiin virallisesti tämän vuoden alussa.Yle/ Uutisgrafiikka

Rautatie vie tuotteet maailmalle

Huajianin kengät on tähän asti kärrätty vientisatamaan kuoppaista kyytiä rekoilla, joiden matka Adeninlahden rannikolle kestää päiväkausia.

Vuoden alussa virallisesti avattu rautatie Addis Abebasta Djiboutiin on lyhentänyt matkan yhteen päivään. Etiopia on maailman väkirikkain sisämaavaltio, jonka vienti kulkee lähinnä Djiboutin sataman kautta.

Kenkäkontit siirtyvät raiteille myöhemmin tänä vuonna. Silloin tilaajat meren takana saavat kenkänsä entistä nopeammin.

– Koska olemme vientiyhtiö, toimitusten nopeus on meille erittäin tärkeää. Jos voimme säästää viisi tai kuusi päivää, saamme uusia asiakkaita, tehdashanketta vetävä Zhang Ying kertoo.

Addis Abeban kaupunkirata avattiin reilut kaksi vuotta sitten.
Addis Abeban kaupunkirata avattiin reilut kaksi vuotta sitten.Mika Mäkeläinen / Yle

750 kilometriä pitkä ja ainakin kolmisen miljardia euroa maksanut rautatie on rakennettu valtaosin kiinalaisella lainarahalla.

Ylen haastattelema Etiopian rautateiden viestintäjohtaja Dereje Tefera Haile sanoo, että diili oli hyvä; uudet ratakilometrit Etiopiassa ovat hänen mukaansa syntyneet halvemmalla kuin vaikkapa Nigeriassa tai Keniassa.

Jo Djiboutin rataa ennen rakennettiin Addis Abebaa halkova kaupunkirata, ensimmäinen lajissaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Addis Abeban kaupunkiradalla kyltit ovat kiinaksi ja englanniksi, mutta eivät paikallisilla kielillä.
Addis Abeban kaupunkiradalla kyltit ovat kiinaksi ja englanniksi, mutta eivät paikallisilla kielillä.Mika Mäkeläinen / Yle

Radan rakentanut kiinalaisyhtiö ei ole vaivautunut räätälöimään tuotettaan aina loppuun asti paikallisiin oloihin. Kylteissä asemien nimet on ilmoitettu englanniksi ja kiinaksi, vaikka Etiopian pääkielet ovat amhara ja oromo.

Jos hevonen – ja tässä tapauksessa rautahevonen – on osittain lahjaa, ei yksityiskohdista ehkä kannata huomautella.

Etiopiassa ei muutenkaan tunneta huomauttelun vapautta.

“Kiina ei kysele demokratian perään”

Etiopiassa on parhaillaan poikkeustila, ja yksinvaltainen hallitus on kieltänyt mielenosoitukset. Laittomat mielenilmaukset on kukistettu väkivaltaisesti. Oppositiolla ei ole parlamentissa yhtään paikkaa.

Tehtaan edustaja ei halua ottaa kantaa maan poliittiseen tilanteeseen.

– Tärkeintä meille on vakaus, Zhang sanoo.

Mutta onko Etiopia nyt tarpeeksi vakaa?

– Se on okei, Zhang sanoo lyhyesti.

Poikkeustilan takia myös kansalaiset varovat sanojaan. Addis Abeban kaduilla kauppias Abraham Gabrkrstos kertoo kuitenkin suoraan sen, miten Kiinan ja lännen sijoitukset eroavat toisistaan.

– Kiinan sijoitukset ovat hyvä asia. Mistään muualta emme saa kunnolla sijoituksia. Jos pyydetään investoimaan Etiopiaan, eurooppalaisilla yrityksillä on paljon ehtoja, mutta kiinalaiset eivät kysele demokratiasta tai vapaudesta. Ne haluavat vain tehdä voittoa, niin että molemmat osapuolet hyötyvät, Gabrkrstos sanoo.

Addis Abeban kaupunkirata on pituudeltaan Helsingin metron luokkaa.
Addis Abeban kaupunkirata on pituudeltaan Helsingin metron luokkaa.Mika Mäkeläinen / Yle

Sijoittaja kiittelee Etiopiaa

Molempien osapuolten hyötyä analysoidaan korkeassa lasiseinäisessä toimistotornissa Addis Abeban keskustassa. Jättimäisen työhuoneen neuvottelupöydän päässä istuu suursijoittaja, joka on vilpittömän ylpeä synnyinmaansa noususta.

Sijoittajan mielestä Etiopia on pelannut korttinsa harvinaisen hyvin.

Zemedeneh Negatu, amerikkalaisen Fairfax Africa Fund -sijoitusrahaston johtaja kertoo Ylen haastattelussa, että Etiopia on investoinut juuri oikeisiin asioihin parantaessaan kulkuyhteyksiä ja energiahuoltoa.

Patohankkeilla Etiopia on puristanut sähkön hinnan noin neljään senttiin kilowattitunnilta, mikä on lähes maailman halvinta. Se houkuttelee sijoittajia, koska muualla Afrikassa sähkö on kallista ja sen saanti epäluotettavaa.

Etiopian talous on kasvanut yli kymmenen vuoden ajan keskimäärin yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. 2000-luvulla köyhyys on vähentynyt yli kolmanneksella, mihin on vaikuttanut myös länsimaiden massiivinen kehitysapu.

Etiopialais-amerikkalainen suursijoittaja Zemedeneh Negatu uskoo, että Etiopia on sijoittanut Kiinasta lainatut rahat viisaasti.
Etiopialais-amerikkalainen suursijoittaja Zemedeneh Negatu uskoo, että Etiopia on sijoittanut Kiinasta lainatut rahat viisaasti.Mika Mäkeläinen / Yle

– Kasvu on kestävää, koska sen taustalla ovat talouden perusrakenteet, eivätkä mitkään kertaluonteiset pikavoitot, Negatu sanoo.

Hän viittaa muihin Afrikan maihin, joissa talouskasvu voi kulkea vuoristorataa öljyn hinnan mukana.

Juuri vastuullinen taloudenpito ja hyvät tulevaisuudennäkymät ovat houkutelleet suursijoituksia Kiinasta. Vuosikymmenessä ulkomaisten sijoitusten vuosittainen määrä on lähes 40-kertaistunut. Negatun mielestä Kiinan sijoitukset eivät ole lyhytnäköistä luonnonvarojen hyödyntämistä, vaan teollisen perustan luomista.

– Kiina aikoo tehdä Etiopiasta teollisuuskeskuksen, Negatu uskoo ja arvostelee samalla länsimaisia sijoittajia.

– Yhdysvaltain keskittymiskyky herpaantui. Samalla Kiina keskittyi laserin tarkkuudella siihen, että he halusivat Afrikkaan, Negatu vertaa. Kiina on nykyisin Etiopian suurin kauppakumppani ja suurin sijoittaja.

Negatun johtamalla sijoitusrahastolla on Etiopiassa myös omia intressejä. Tammikuussa se ilmoitti investoivansa kumppaniensa kanssa yli kolme miljardia euroa uuteen öljynjalostamoon.

Kiinasta uusi siirtomaaisäntä?

Negatun mielestä Kiinan etu on sekin, että valtio ja yritykset vetävät yhtä köyttä. Sijoituspäätökset syntyvät nopeasti.

Huajian-yhtiön Zhang Ying sanoo kuitenkin, ettei yhtiö saa mitään tukea Kiinan hallitukselta.

– Olemme yksityinen yhtiö ja toimimme omin päin, Zhang sanoo.

Kiinan valtio tosin toimii aktiivisesti samalla suunnalla. Kiina avasi ensimmäisen ulkomaisen sotilastukikohtansa naapurimaassa Djiboutissa viime vuonna. Addis Abebaan Kiina rakensi Afrikan unionille lahjaksi uuden päämajan.

Oli Kiinan valtion ja yritysten suhde mikä tahansa, Kiinan ja kiinalaisten vaikutusvalta sekä näkyvyys kasvavat. Huajian-tehtaan edustaja arvioi, että Etiopiassa asuu nykyisin jo 50 000 kiinalaista.

Länsimaissa Kiinan vyöryä Afrikkaan on arvosteltu usein uuskolonialismina. Negatun mielestä arvostelu on kateellisten panettelua.

– Emme voi enää vähätellä kiinalaisia. He rakentavat hyviä teitä, hyviä rautateitä, hyviä lentokenttiä. Jos me saamme sellaisia, miksi me valittaisimme, Negatu kysyy.

Edes valtionvelan kasvu ei huolestuta Negatua. Hänen mukaansa lainahumalaa ei Etiopian tapauksessa seuraa velkakrapula, koska lainarahaa ei ole tuhlattu juokseviin menoihin kuten virkamiesten palkkoihin, vaan rahalla on parannettu tulevan talouskasvun edellytyksiä.

Siitä voisi irrota siivu myös Suomelle.

Etiopia on yhä maailman köyhimpiä maita, mutta köyhyys vähentyy nopeasti.
Etiopia on yhä maailman köyhimpiä maita, mutta köyhyys vähentyy nopeasti.Mika Mäkeläinen / Yle

Suomalaisten Afrikan-valloitus kompastuu rahoitukseen

Siinä missä Kiina sijoittaa Etiopiaan miljardeja, Suomi voi sijoittaa vain miljoonia.

Maaliskuun 2018 puolivälissä yritysvaltuuskunnan kanssa Etiopiaan tutustunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen uskoo, että rahoituksen järjestäminen tuo Kiinalle etua.

– Meillähän ei ole sellaista toimintamallia, että saisimme itse rahoitettua hankkeita tai että yritykset ottaisivat niin suuren riskin. Sen takia meidän yritykset ovat tavanneet ulkomaisia kehitysrahoituslaitoksia, Virolainen kertoi vierailullaan Addis Abebassa.

Virolainen ei pidä kiinalaisten sijoituksia uuskolonialismina, kuten länsimaissa on toisinaan arvosteltu.

– En sitä noin ajattele, vaan he ovat liikemiehiä ja -naisia ja he toimivat niillä markkinoilla, joissa he näkevät, että heillä on liiketoimintapotentiaalia, Virolainen arvioi.

Virolainen arvelee, että Kiinan sijoituksilla saattaa olla myös poliittisia tavoitteita, mutta ennen kaikkea kyse on globaalista markkinataloudesta, jossa Kiina on osannut hyödyntää mahdollisuutensa.

Lähivuosina kannattaa Suomessakin vilkaista kengänpohjia. Entistä useammin niissä voi Kiinan ansiosta lukea Made in Ethiopia.

Tekstit ja valokuvat toimittajalta Mika Mäkelainen – Yleisradio –  2.4.2018.

 

Chia sẻ: